Venäläinen ruoka ja reseptit
Venäläisen keittiön historia ulottuu aina vuoteen 1700, jolloin tsaari hankki palvelukseensa Euroopasta ranskalaisia kokkeja. . Myös ortodoksinen kirkko oli vahvasti vaikuttamassa keittiön linjaan. Alunperin ruoat valmistettiin venäläisessä puilla lämmitettävässä uunissa. Uunia lämmitettiin kerran päivässä, jolloin yhdellä lämmityskerralla voitiin valmistaa niin keitot, kuin leivonnaiset.
Perinteiseen venäläiseen keittiöön kuuluu keittoja, kalaruokia ja leivonnaisia. Ruoanlaitossa käytetään myös paljon sieniä ja kasviksia. Venäläisen keittiön kuuluisimpia raaka-aineita ovat kaviaari, smetana, tattari, ruisjauhot ja happamat suolakurkut. Kuuluisimpia venäläisiä ruokia ovat borssikeitto, blinit, pelmenit, seljanka ja stroganoff.
Perinteisesti venäläiseen keittiöön kuuluu myös itsetehdyt vihannessäilykkeet esim. hapatetut kurkut, tomaatit, kaalit ym. Monet säilykkeet valmistetaan maitohappokäymisellä, mutta myös etikkaakin käytetään usein.
Tyypillisesti venäläisten arkiruoka alkaa keitosta ja päättyy teehen.
Venäläiset suosituimmat keitot ovat: kaalikeitto (ven. щи), borssi (ven. борщ), kalakeitto Uha (ven. Уха), seljanka (ven. солянка). Keitot yleensä syödään ennen pääruokaa. Pääruokia ovat pataruoat, paistetut liha- (mm. possu, nauta ja lammas) ja kalaruoat. Ruoan jälkeen yleensä nautitaan teetä piirakoiden kera. Maitotaloustuotteet ovat myös suosittuja ja esim. smetanaa käytetään paljon ruoanlaitossa.
Puurot
Venäjällä syödään tyypillisesti paljon puuroa. Puuroa syödään niin aamupalaksi, että myös lounaaksi tai päivälliseksi. Tyypillisiä venäläisiä puuroja ovat tattari-, hirssi-, maissi- ja kaurapuuro.
Venäläiset letut
Perinteisesti Venäjällä syödään makeita lettuja eli ohukaisia eli blineja. Lettuja tarjotaan yleensä hillon kanssa ja niiden kanssa nautitaan tee. Nykyään monissa ruokapaikoissa voi tilata myös suolaisia, täytettyjä blinejä. Täytteet ovat yleensä liha- tai sienipohjaisia.